”Ostan vain Helsingistä hyväkuntoisia, pieniä yksiöitä, kovalla vuokratuotolla, edullisella myyntihinnalla ja hyvin hoidetusta taloyhtiöstä”
Jos asuntosijoitusstrategiasi on ostaa Helsingistä hyväkuntoisia, pieniä yksiöitä, joilla on odotettavissa arvonnousua mutta joista saa jo vahvaa vuokratuottoa, myyntihinta on edullinen, asunto sijaitsee hyvin hoidetussa jugend-aikakauden taloyhtiössä ja siihen on loistavaa vuokralaispotentiaalia jonoksi asti, niin loistavaa – et varmasti tee yhtäkään hutiostosta asuntosijoitusurallasi.
Et nimittäin välttämättä tee yhtäkään sijoitusasunto-ostosta.
Täydellistä sijoitusasuntoa ei ole olemassakaan.
Jokainen sijoitusasunto on kompromissi suuntaan tai toiseen:
-
Asunto, jonka velaton hinta on edullinen tarkoittaa jotain haastetta: joko alue ei ole priimaa, taloyhtiöön on tulossa remontteja tai asunto itsessään kaipaa laittamista
-
Jos taas asunto sijaitsee erinomaisessa alueella, hyvässä taloyhtiössä ja jos asuntokin on uusi/äskettäin remontoitu, ei asunnon velaton hinta todellakaan ole edullinen
-
Edullinen hinta tuo hyvän vuokratuottoprosentin, mutta arvonnousun varaan ei kannata laskea liikaa. Ja toisinpäin, arvonnousukohteessa kovemman velattoman hinnan takia vuokratuotto ei huimaa päätä
-
Ja niin pois päin esimerkiksi vuokratason ja kassavirran suhteen
Jokaisella järkevällä sijoitusasunnolla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Asuntosijoittajan tulee tunnistaa nämä ja ratkaista, voittavatko kohteen vahvuudet sen heikkoudet ja voiko kohteen heikkouksia lieventää tulevaisuudessa.
Esimerkiksi jos kohteen heikkouksia on asunnon koko (40m2 yksiö on varsin iso yksiöksi), sijainti syrjässä kaupungin laidalla tai kova myyntihinta, ei näitä sijoittaja oikein voi lähteä kehittämään jatkossa: neliömetrit pysyvät, taloyhtiötä ei laiteta rekan kyytiin ja siirretä toisaalla eikä kerran maksettua myyntihintaa aleta myöhemmin manipuloimaan. Näissä ei kannata tehdä kompromissia: osta sijoitusasunto alueelta, jonne on jatkossakin vuokrakysyntää tai arvonnousupotentiaalia, ja osta alueen profiiliin sopiva ja sopivankokoinen asunto oikeaan hintaan.
Mitä näille kolmelle asialle (koko, sijainti ja hinta) sitten voi tehdä?
Asunnon väärä koko on lähes aina dealbreaker. Osaava, saneeraustaitoinen/-tietoinen sijoittaja voi joskus tehdä tarjota kolmiosta ja remontoida sen kahdeksi asunnoksi, mutta nämä tilanteet ovat harvinaisia.
Sijainnin kanssa sijoittaja voi lähteä opiskelemaan itselleen uutta maantieteellistä aluetta. Kaikki Suomessa asuvat henkilöt eivät vieläkään ole muuttaneet Helsinkiin eivätkä kaikki helsinkiläiset Kruununhakaan, ja tuskin tulevatkaan sinne muuttamaan. Mikä pitää ihmiset tietyssä kaupungissa/postinumeroalueessa tai mikä saa ihmiset muuttamaan sinne. Ja miksi ihmiset muuttavat sieltä pois.
Jos tuntuu siltä, että sopivan hintaisia sijoituskohteita ei hakuvahteihin ilmaannu, voit kääriä hihat ja lähteä rohkeasti tarjoamaan ylihinnoitelluista asunnoista summaa, jolla yhtälön saa itselleen toimimaan. Yleensähän nämä eivät johda mihinkään, mutta kun ensimmäisen kerran pääset neuvottelemaan kaupanteosta röyhkeän tarjouksesi jälkeen, fiilis on loistava.
Toki voit myös lukkiutua ensimmäisessä kappaleessa mainittuun ”strategiaan” ja välttää hutiostokset – ja jos pinkka ei riitä, niin asuntokaupat ylipäänsä siinä sivussa.
Lue seuraavaksi

12 kuukauden euribor teki jälleen uudet pohjat. Mitä tämä tarkoittaa asuntosijoittajille?
12 kuukauden euribor saavutti jälleen uudet pohjalukemat, mikä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia asuntosijoittajille, jotka pohtivat uuden kohteen ostamista tai nykyisen salkun kasvattamista.

Hallittua salkun kasvattamista – Matias Ojalan tarina
Viidessä vuodessa yhdestä kodista viiteen sijoitusasuntoon ja ensimmäiseen flipattuun kohteeseen. Miten Matias ja hänen puolisonsa ovat onnistuneet laajentamaan salkkuaan? – Lue asiakastarina.

Kiinteistösijoittaminen: Miksi monilla kiinteistösijoittajilla on haasteita?
Korkea vuokratuotto vai vähäinen korjausvelka – kumpi on järkevämpi asuntosijoitus? Jokainen asuntosijoittaja päätyy saman kysymyksen äärelle: Pyrinkö maksimoimaan tuoton vai minimoimaan riskit ja hallinnointitarpeen?