”Ostan vain Helsingistä hyväkuntoisia, pieniä yksiöitä, kovalla vuokratuotolla, edullisella myyntihinnalla ja hyvin hoidetusta taloyhtiöstä”

Esimerkiksi jos kohteen heikkouksia on asunnon koko (40m2 yksiö on varsin iso yksiöksi), sijainti syrjässä kaupungin laidalla tai kova myyntihinta, ei näitä sijoittaja oikein voi lähteä kehittämään jatkossa: neliömetrit pysyvät, taloyhtiötä ei laiteta rekan kyytiin ja siirretä toisaalla eikä kerran maksettua myyntihintaa aleta myöhemmin manipuloimaan. Näissä ei kannata tehdä kompromissia: osta sijoitusasunto alueelta, jonne on jatkossakin vuokrakysyntää tai arvonnousupotentiaalia, ja osta alueen profiiliin sopiva ja sopivankokoinen asunto oikeaan hintaan.

Mitä näille kolmelle asialle (koko, sijainti ja hinta) sitten voi tehdä?

Asunnon väärä koko on lähes aina dealbreaker. Osaava, saneeraustaitoinen/-tietoinen sijoittaja voi joskus tehdä tarjota kolmiosta ja remontoida sen kahdeksi asunnoksi, mutta nämä tilanteet ovat harvinaisia.

Sijainnin kanssa sijoittaja voi lähteä opiskelemaan itselleen uutta maantieteellistä aluetta. Kaikki Suomessa asuvat henkilöt eivät vieläkään ole muuttaneet Helsinkiin eivätkä kaikki helsinkiläiset Kruununhakaan, ja tuskin tulevatkaan sinne muuttamaan.  Mikä pitää ihmiset tietyssä kaupungissa/postinumeroalueessa tai mikä saa ihmiset muuttamaan sinne. Ja miksi ihmiset muuttavat sieltä pois.

Jos tuntuu siltä, että sopivan hintaisia sijoituskohteita ei hakuvahteihin ilmaannu, voit kääriä hihat ja lähteä rohkeasti tarjoamaan ylihinnoitelluista asunnoista summaa, jolla yhtälön saa itselleen toimimaan. Yleensähän nämä eivät johda mihinkään, mutta kun ensimmäisen kerran pääset neuvottelemaan kaupanteosta röyhkeän tarjouksesi jälkeen, fiilis on loistava.

Toki voit myös lukkiutua ensimmäisessä kappaleessa mainittuun ”strategiaan” ja välttää hutiostokset – ja jos pinkka ei riitä, niin asuntokaupat ylipäänsä siinä sivussa.