Asuntorahastot kriisissä – mutta onko sillä asuntosijoittajalle mitään väliä?
Viime aikoina asuntorahastot ovat ajautuneet ongelmiin ja niillä on myyntipaineita lunastusten kattamiseksi. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta uskon, että yksittäisen asuntosijoittajan kannalta sillä tuskin on mitään merkitystä. Rahastojen asunnot eivät päädy yksittäin markkinoille, vaan ne myydään kokonaisina kerrostaloina esim. Sijoitusasunnot.comille tai suurina portfolioina toimijoille, joilla on kykyä käyttää nykyistä tilannetta hyödyksi.
Kun markkina oli kuumana ja rahastot ostivat aggressiivisesti kokonaisia kerrostaloja, ei se näkynyt juuri pienen asuntosijoittajan arjessa, eikä näy nytkään, kun myyntejä jossain kohtaa tulee tapahtumaan. Isojen pelureiden markkina on oma maailmansa, eikä sillä ole juurikaan tekemistä yksittäisten asuntokauppojen kanssa.
Asuntosijoittajat pelästyvät liikaa jokaista pientäkin rasahdusta
Olemme huomanneet, että jos ulkona paistaa aurinko, asuntokauppa piristyy. Jos sataa, ostajia on liikkeellä vähemmän. En muuten sanoisi tämän havainnon perusteella, että asuntomarkkina olisi kovin tehokas.
Aina, kun jotain melko pientäkin tapahtuu, liian moni asuntosijoittaja säikähtää heti ja muuttaa toimintaansa. Tämä on täysin tarpeetonta. Tiedosta se, että kaikenlaisia uutisia tulee koko loppuelämäsi ajan, mutta niistä ei kannata juurikaan välittää. Asuntosijoittaminen on pitkän aikavälin peli, jossa ratkaisee aivan muut asiat kuin päivittäinen uutisointi.
Rahastojen myynnit vaikuttavatkin asuntosijoittajan pitkän aikavälin menestykseen lähinnä yhtä paljon kuin se, että millainen sää on huomenna.
Katse isossa kuvassa – asuntosijoittamisen tulevaisuus on vahva
Päivittäisten markkinahälyjen sijaan sijoittajien pitäisi keskittyä siihen, mikä oikeasti merkitsee. Pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät. Korot ovat laskeneet, niiden ennustetaan laskevan lisää, Suomen talouskasvu näyttää positiiviselta, asuntojen hintojen ennustetaan nousevan vuonna 2025 ja vuokramarkkina paranee kasvukeskuksissa. Tällaiset asiat ratkaisevat, ei hetkellinen paniikkiuutisointi.
P.S. Tässä kuussa on tarkoitus ostaa viisi uutta kohdetta. Antaa rahastojen elää omaa elämäänsä ja keskitytään mieluummin uusien kohteiden ostoihin.
“Mitä jos vuokralainen hajottaa koko kämpän?”ja muut asuntosijoittajalta usein kysytyt kysymykset.
Asuntosijoittamiseen liittyy enemmän ennakkoluuloja kuin moneen muuhun sijoitusmuotoon. Olen kuullut väittämiä toisten kustannuksella rikastumisesta, liian riskialttiista hommasta, asiasta, joka ei edes kunnolla ole sijoittamista, jos ostaa velalla. On sinänsä mielenkiintoista, että yleisimmät kysymykset kumpuavat aivan eri ääripäistä: toisissa oletuksena on helppo rikastuminen, kun taas toiset ovat huolissaan liiasta riskistä ja toiminnan kannattamattomuudesta.
Et osta asuntoa, vaan palan taloyhtiöstä – ja miksi sinun kannattaa tietää, mitä olet ostamassa
Moni luulee ostavansa sijoitusasunnon. Todellisuudessa sijoittaja ostaa aina palan taloyhtiöstä: seinät ympärilleen ja osuuden kokonaisesta kiinteistöstä. Juuri se osuus – taloyhtiön kunto, korjaushistoria ja tulevat vuodet – ratkaisee, miten sijoitus käyttäytyy seuraavina vuosina. Ja juuri se jää yksittäisen asunnon ostajalta usein näkymättömiin
Ostimme 1 300 asuntoa neljässä kuukaudessa – ja miksi tämä on hyvä uutinen sinulle
Uutisissa puhutaan asuntomarkkinan kriisistä lähes viikoittain. Silti me täällä Sijoitusasunnot.comilla olemme ostaneet tämän vuoden alkukuukausina jo yli 1 300 asuntoa.
Mikä on sopiva vakuuden määrä? Näin turvaat selustasi karkottamatta hyviä hakijoita
Yksi, kaksi vai kolme kuukautta – vai kenties pieni könttäsumma? Vakuuden suuruus vaikuttaa suoraan vuokrauksen nopeuteen ja potentiaalisten vuokralaikanditaattien määrään.