Kesäkuukausien kuumat vuokrausmarkkinat: Näin vuokraat asuntosi huippuhintaan

”Hei! Olen muuttamassa kaupunkiin yliopistopaikan/ammattikorkeakoulupaikan johdosta. Etsin yksiötä tai kaksiota läheltä kampusta, voin maksaa vuokraa xx €/kk. Olen rauhallinen ja luotettava vuokralainen, en tupakoi ja luottotiedot ovat kunnossa.”

Ylläolevan kaltaisia viestejä alkaa tippua vuokra-asuntoja välittäville keskustelupalstoille hirmuisella tahdilla, kun yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut opinahjot ilmoittavat opiskelijavalinoistaan. Heinäkuun alun ja elokuun lopun väliin osuukin vuoden kuumin vuokra-asuntojen hakupiikki, jolloin vuokralaiset kilpailevat parhaista asunnoista ja vuokranantajat parhaista vuokralaisista.

Tämän lyhyen, kuukaudesta kahteen kuukauteen kestävän ikkunan aikana moni vuokralainen löytää itselleen uuden kodin, ja moni asuntosijoittaja itselleen uuden vuokralaisen.

Tässä aikaikkunassa asuntosijoittaja, jolla on opiskelijalle (tai kahdelle) sopiva asunto, voi hakea itselleen parempaa tuottoa tekemällä vuoden määräaikaisen sopimuksen opiskelijan kanssa tässä aikaikkunassa. Ahnehtimaan ei pidä lähteä, vaan fiksu asuntosijoittaja voi tässä vuokra-asuntojen kysyntäpiikissä tehdä sekä itsensä että vuokralaisensa kannalta hyvän diilin.

1. Varsinaisia opiskelija-asuntoja ei riitä läheskään joka vuosi kaikille halukkaille. Tähän kysyntään vapaarahoitteisten markkinoiden vuokra-asunnot vastaavat – kaikki kuitenkin tarvitsevat kodin itselleen.
2. Iso osa opiskelija-asunnoista on soluasuntoja. Valtaosa yhden hengen talouksista kuitenkin valitsee itselleen kymmenen kertaa kymmenestä yksiön, mikäli semmoinen on tarjolla.
3. Yllättävän pienet asunnotkin kelpaavat etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille (sekä esimerkiksi soluasunnoista tarpeekseen saaneille). Tällöin asuntojen yhteydessä tulee olla asumista tukevia toimintoja ja tiloja, kuten esimerkiksi pyykkitupa ja aulatiloja, sekä lähialueella ravintolaa ja kauppaa.

Koska lähes jokainen yksin asuva opiskelija haluaa yksiön, ja tarve vuokrata yksiö nousee heti opiskelupaikan varmistuttua, on yksiöistä vähemmän tarjontaa kuin mitä niille on kysyntää heinä-elokuussa, jolloin potentiaaliset vuokralaiset ovat valmiita kilpailemaan asunnoista siinä missä vuokranantajatkin ovat valmiita kilpailemaan hyvistä vuokralaisista muina vuodenaikoina hiljaisen vuokrakysynnän aikana. Vuokralaisen kilpailuvaltteja voivat olla esimerkiksi halu sitoutua asuntoon vuodeksi tai maksaa siitä korkeampaa vuokraa.

Esimerkiksi asuntosijoittajia kiinnostavassa Jyväskylässä kuumimpaan sesonkiin kesällä tehtäviin vuokrasopimukseen saa karkeasti arvioiden noin 20-50 euroa enemmän vuokraa kuukaudessa kuin esimerkiksi joulukuussa. Tämä johtuu juurikin kasvaneesta kysynnästä. Kun kesäkuukausina ”annetaan vuokralle” ilmoitukseen tulee parikymmentä kyselyä ja näistä löytyy se kymmenen potentiaalista vuokralaista tutustumaan asuntoon, on talvikuukausina huomattavasti hiljaisempaa – ja vaikeampaa löytää sijoitusasuntoon asiansa hoitava vuokralainen.

Kun määräaikaisen sopimuksen tekee vuodeksi kerrallaan siten, että se päättyy seuraavan heinä- tai elokuun loppuun, pääsee asuntosijoittaja vuokralaisen vaihtuessa tarjoamaan asuntoa vuokralle aina parhaaseen sesonkiin. Asunto ei pääse tyhjenemään marraskuussa, eikä sijoittajan aikaa mene asunnon vuokraukseen kuin kerran vuodessa. Ja koska asuntoa markkinoidaan kuumimmalla mahdollisella hetkellä, ei tätä aikaa asunnon vuokraamiseen tuhraudu läheskään yhtä paljon kuin marraskuussa.

Ja tällä toimintatavalla on iso vaikutus myös sijoittajan saamalle tuotolle: 25 euroa enemmän vuokraa kuukaudessa yhdestä asunnosta on 300 euroa vuodessa.