”No ajattelin kyl että jotain voisin siitä kaksiosta tarjota”
Asuntosijoittajia on moneen lähtöön, mutta niin on kyllä kiinteistönvälittäjiäkin.
Jokunen aika sitten laitoin merkille, että yksi lähiökaksio ei ollut mennyt kaupaksi, vaikka sen ilmoitus oli jo reilun kuukauden roikkunut myyntiportaalissa. Tunnen taloyhtiön hyvin, sillä minulla on ollut kaksi asuntoa salkussani siitä, vaikka toisen olenkin jo myynyt.
Soitin välittäjälle ja kysyin, että ”onko tuo hintapyynti tiukka?”
”On se.”
Ei se sitten kuitenkaan ollut tiukka hinta
No niin, siinäpä se. Jos hinta on ankkuroitu liian ylös eikä siinä voida joustaa, niin ilmankos ei ole asunto liikkunut. En ollut innostunut tarjoamaan läheskään pyyntihintaa asunnosta, joten totesin välittäjälle että ”Joo selvä homma, aattelin että jotain voisin tuosta tarjota mutta en mä sit.”
Ääni vaihtui välittömästi kellossa.
”Tarjoo nyt jotain, vien kyllä tarjoukset myyjälle.”
”No ok, tarjoon kymmenen kiloo alle pyynnin, ilman ehtoja, voimassa iltakasiin asti.”
Menee pari tuntia, ja välittäjä soittaa takaisin.
”Voisitko yhtään nostaa tarjoustasi, tuntuu että lähellä ollaan kauppojen syntymistä!?”
”En nosta. Mutta alkuperäinen tarjoukseni taitaa vielä olla pari tuntia voimassa.”
”.. ok, heippa.”
Minulle ei olisi niin justiinsa että saisinko tämän asunnon vai en – etenkään, jos minun pitäisi vielä tarjoustani korottaa. Mieluummin pidän nämäkin rahat käteisvarannoissa hetken pidempään kuin että tarjoan tästä enempää.
Luotin siihen, että myyjä on halukkaampi myymään kuin minä ostamaan. Mielelläni toki maksaisin tästä asunnosta tämän tarjoamani hinnan, ei siinä mitään.
Ja niinhän siinä käy, että hieman ennen kello kahdeksaa puhelin soi, myyjä hyväksyy tarjoukseni.
Mitä tästä voidaan oppia?
Sekä flippaaja että osta-ja-pidä -asuntosijoittaja tekevät suurimman tuoton kohteen ostohetkellä: kun saat ostettua sijoitusasunnon edullisesti, se parantaa heti asuntosijoituksen kaikkia tunnuslukuja.
Osta-ja-myy -asuntosijoittaja saa samalla myyntihinnalla aina sitä paremman tuoton, mitä edullisemmin hän saa asunnon ostettua.
Osta-ja-pidä -asuntosijoittaja saa samalla vuokralla aina sitä paremman vuokratuoton, mitä edullisemmin hän on kyseisen sijoitusasunnon ostettua. Lisäksi hän voi uudelleenarvioittaa ja monesti myös uudelleenrahoittaa kohteen, jos hän on saanut ostettua sen edullisemmin kuin mitä sen reaalinen markkina-arvo voisi olla.
Kun juttelee välittäjille ahkerasti, kyselee kohteista ja tekee useasti myös ostotarjouksen, niin aina välillä sieltä jää haaviin asuntoja. Jos päättää tarjota reilusti alle sen, mitä myyjä on asunnosta pyytänyt, on ymmärrettävä, että tarjousten läpimenoprosentti pienenee ja pitää tarjota useammin, jotta kohteita jää omaan salkkuun – monesti joku on valmis maksamaan enemmän kuin se, joka tarjoaa ”sen verran että vähän jopa hävettää.”
Mutta olemalla ahkera ja tekemällä kotiläksynsä, voi löytää erinomaisia diilejä.
Piditkö lukemastasi?
Tilaa uutiskirjeemme, ja pysyt askeleen edellä muita asuntosijoittaja. Voit halutessasi perua uutiskirjeen koska tahansa muutamalla painalluksella.
Uuden kohteen haltuunotto ja toimenpiteet ennen myyntiä
Ennen jokaisen kohteemme laittamista myyntiin, teemme pohjalle paljon työtä ennen kuin asuntoja voi edes asunto-osakkeina myydä ja ostaa. Tämä on monelle piensijoittajalle aika vieras asia, jonka vuoksi tässä kirjoituksessa on avattu perusasioita, jotka tähän prosessiin liittyy.
Ostimme ison asuntoportfolion yhteistyössä Sibvest Oy:n kanssa
Sijoitusasunnot.com Group Oy ja Sibvest Oy ostivat yhteistyössä Majakkalahden Kiinteistöt Oy:n 185 asunnon portfolion. Ostetut kohteet sijaitsevat Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemelle. Kaupat petaavat vauhdikasta starttia molempien yritysten alkuvuoteen.
Sijoitusasunnot henkilökohtaisesti vai yritykselle?
Useimmiten vastaus on, että asunnot kannattaa pitää omissa nimissään, mutta ei aina. Keräsimme kaikki oleellisimmat asiat, jotka vaikuttavat päätöksentekoon.
Turhanpäiväinen ajankäyttö syö tuottosi
Asuntosijoittamisessa mahdollisia tutkittavia asioita on aivan loputtomasti ilman, että siitä olisi juuri mitään hyötyä. Se on siis joillekin aikamoinen ansa, koska heillä on tuntemus, että ostokohteen asioita pitäisi käydä mahdollisimman paljon läpi, mutta moni ei sen vuoksi saa sijoitetuksi mihinkään. Usein ne ketkä kyselevät eniten, eivät lopulta sijoita mihinkään.