Opiskelijoiden asumistuki muuttuu 2025 – mitä asuntosijoittajan pitää tietää?

Opiskelijoiden asumistuki muuttuu elokuussa 2025 – eikä tässä ole ihan mistään pikkujutusta kyse.

Kyseessä on suurin opiskelijoiden asumisen tukimuutokseen liittyvä myllerrys sitten vuoden 2017. Tuolloin opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, ja nyt kahdeksan vuotta myöhemmin heidät palautetaan takaisin opintotuen asumislisän puolelle.

Mikä tässä muutoksessa tekee siitä niin merkittävän asuntosijoittajalle? No, esimerkiksi nämä keskeiset nostot:

• Tuki pienenee jopa 2000 € vuodessa pääkaupunkiseudulla → vaikuttaa maksukykyyn
• Asumislisä on henkilökohtainen → ei enää vaikutusta puolison/kämppiksen tuloista
• Tukea saa vain opiskelukuukausilta (9–10 kk) → kesäajalta ei tukea ilman kesäopintoja
• Yksiöiden vuokrapyyntöjä voi joutua tarkistamaan alaspäin
• Kimppa-asuminen ja sitä myötä kaksioiden sekä erilaisten kommuuniratkaisuiden kysyntä voi kasvaa
• Soluasuntoja ei enää juurikaan ole tarjolla   → kysyntä ei kohtaa tarjontaa
• Mikromarkkinat ratkaisevat → seuraa mitä omalla alueellasi oikeasti tapahtu

Tämä blogi on kirjoitettu sinulle, joka omistat sijoitusasunnon opiskelijakaupungissa tai harkitset sellaisen ostoa. Kerromme selkeästi, mitä muuttuu, miten se vaikuttaa asuntosijoittajaan ja etenkin että miten voit varautua, ettei vuokralainen katoa ja kassavirta sakkaa.

Eiköhän laiteta tukimuutos nippuun! ✅

Mistä tässä opiskelijoiden asumistuen muutoksessa on kyse?

Tällä hetkellä, vuoden 2017 muutoksesta asti, opiskelijat ovat saaneet yleistä asumistukea siinä missä muutkin kansalaiset. Se tarkoittaa, että tuki on ruokakuntakohtainen, tuloharkintainen ja saatavilla ympäri vuoden eli myös kesällä, vaikka opiskelijoiden varsinaiset opiskelut ovat silloin käytännössä lähes aina tauolla (”kesälomalla”).

Mutta elokuusta 2025 alkaen palataan takaisin vanhaan malliin: Opiskelijat saavat asumisensa tueksi opintotuen asumislisää. Opintotuen asumislisä ja yleinen asumistuki ovat eri tukimuodot eli ei ole olemassa yhtä ”yleistä asumislisää”, vaan näillä on eri säännöt ja tarkoitus.

💡 Mikä ero? Asumislisä vs. yleinen asumistuki

• Opintotuen asumislisä on henkilökohtainen tuki, joka myönnetään vain opintotuen saajalle, eikä muiden samassa asunnossa asuvien tulot vaikuta siihen.
• Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen – se huomioi kaikkien vakituisesti samassa taloudessa asuvien tulot ja menot.
• Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta (yleensä 9–10 kk/vuosi). Kesällä tukea saa vain, jos saa kesän ajalle opintotukea.
• Yleistä asumistukea voi saada ympäri vuoden, riippumatta opiskelun ajankohdasta.
• Asumislisän määrä on kiinteä ja rajattu. Esimerkiksi pk-seudulla max. 296 €/kk.
• Yleisen asumistuen määrä vaihtelee, ja se voi olla korkeampi – esim. yksin vuokralla asuvalla jopa 394 €/kk.
• Asumislisässä tulorajat ovat korkeammat, eikä se reagoi tulojen pieneen vaihteluun yhtä herkästi.
• Yleisessä asumistuessa tulorajat ovat matalammat ja tuki pienenee nopeammin tulojen kasvaessa.
• Asumislisä myönnetään automaattisesti opintotuen yhteydessä – erillistä hakemusta ei tarvita.
• Yleistä asumistukea haetaan erikseen Kelalta, ja hakemuksessa huomioidaan koko ruokakunnan tiedot.
• Asumislisä voi olla edullisempi opiskelijalle, jolla on työssäkäyvä puoliso tai kämppis – heidän tulonsa eivät vaikuta tukeen.
• Yleinen asumistuki voi jäädä pienemmäksi tai estyä kokonaan, jos esimerkiksi puolison tai kämppiksen tulot ovat suuret.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

• Asumislisä on henkilökohtainen etuus. Muiden samassa asunnossa asuvien tulot eivät enää vaikuta siihen. Tämä tekee asumisesta yksin tai kumppanin kanssa taloudellisesti ennakoitavampaa.
• Tukea saa vain opiskelukuukausilta. Käytännössä 9–10 kuukaudelta vuodessa, korkeakouluopiskelijalla yleensä syksystä kevääseen.
• Kesällä ei tipu tukea, ellei saa erikseen opintotukea kesäopintoihin.
• Tukisummat ovat pienempiä kuin yleisessä asumistuessa – erityisesti suurissa kaupungeissa tämä näkyy ja tuntuu opiskelijoiden kukkarossa.

Kaupunki ratkaisee paljonko opiskelija saa asumisen tukea

Asumislisän enimmäismäärä määräytyy Kelan määrittelemän kuntaryhmän ja ”80 %:n säännön mukaan”: asumislisää saa enintään 80 % vuokrasta tai asumisoikeusasunnon käyttövastikkeesta, ja sille on vielä erikseen kaupunkikohtainen katto, eli esimerkiksi Helsingissä opiskelija asumislisän yläraja on enemmän kuin esimerkiksi Jyvä’skylässä.

Tämä johtaa siihen, että tuki jää monilla alueilla merkittävästi jälkeen todellisista asumiskuluista.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja myös Kauniainen) opiskelijan asumislisä on korkeintaan 296 €/kk, vaikka yksiöiden vuokrat liikkuvat helposti 700–900 euron välillä. Aiemmin yleisen asumistuen kautta opiskelija saattoi saada jopa 394 € kuussa – siis lähes sata euroa enemmän.

Sama ilmiö toistuu muissakin isoissa opiskelijakaupungeissa:

• Jyväskylä, Tampere, Kuopio ja Oulu kuuluvat Kelan kuntaryhmään II, jossa asumislisän yläraja on 248 €/kk.
• Näissä kaupungeissa yleisen asumistuen määrä on aiemmin ollut tyypillisesti 300–370 €/kk – selvästi korkeampi kuin tuleva asumislisä.

Tukikatto tulee vastaan nopeasti. Jos esimerkiksi Jyväskylässä maksat yksiöstä 550 euroa kuussa, saat asumislisää edelleen vain maksimissaan 248 euroa. Kaikki sen yli menevä jää opiskelijan omasta pussista maksettavaksi – ja tämä voi vaikuttaa siihen, millaiseen asuntoon opiskelijalla oikeasti on varaa.

Paikkakuntakohtaiset erot korostuvat, ja sitä myötä asuntosijoittajan osaaminen omalla sijoituspaikkakunnallaan

Mikromarkkinat, eli kaupunginosakohtaiset erot, alkaa korostua nyt enemmän kuin ennen. Sama opiskelijakaupunki voi sisältää täysin erilaisia vuokramarkkinoita kaupunginosasta riippuen. Ja juuri siksi paikallinen tuntemus nousee nyt kovaan arvoon: ei riitä, että tietää, että ”Lappeenrannassa on LUT-yliopisto, kyllä opiskelijoita riittää vuokralaisiksi” vaan on tiedettävä, että mitkä alueet kiinnostavat minkäkinlaisia vuokralaisia, ja että onko esimerkiksi opiskelijoilla varaa maksaa tämän alueen vuokria asumistukimuutoksen myötä.

Jos asuntosijoittaja on ostanut yksiön jollain tietyllä tuottovaatimuksella ja laskenut vuokratason sinne sen mukaan, että kyllähän opiskelija kuin opiskelija pystyy sen maksamaan, ja nyt muutoksen myötä enää vain tietty osa potentiaalisista opiskelijavuokralaisista tähän pystyy, niin voi olla, että sijoittajan pitää tarkastella tilannetta uudelleen.

Tässä tilanteessa asuntosijoittajalle tärkeimmäksi työkaluksi nousee mikromarkkinoiden seuraaminen. Sijoittajan pitää tietää, missä maksukysyisemmät opiskelijat asuvat ja että millä alueilla opiskelijat ovat valmiita laittamaan asumislisän lisäksi selvästi omaa rahaa saadakseen vähän kalliiimman asunnon.

Sijoitusasunto lähellä kampusta jossa kulkuyhteydet toimii, niin tämmöisen sijoitusasunnon kanssa sijoittaja pärjää jatkossakin hienosti. Ne sijoittajat, jotka tuntevat kaupungin, sen asuinalueet, vuokralaiskysynnän, vuokratason ja muut pikkudetaljit, niin he tulevat löytämään ne paikat missä vuokralaiskysyntä pysyy vahvana ja jossa on tehtävissä erinomaisia sijoituksia.

Ketkä saavat opintotuen asumislisää – ja ketkä eivät?

Aivan kaikki opiskelijat eivät siirry opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025. Uudistus koskee pääsääntöisesti korkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoita, joilla on oikeus opintotukeen ja jotka asuvat vuokralla.

Opintotuen asumislisää saa opiskelija, joka:

• saa opintorahaa
• asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa
• ei asu omassa tai vanhemman omistamassa asunnossa
• ei ole lapsiperheellinen

Yleistä asumistukea voi edelleen saada opiskelija, joka:

• asuu oman tai puolisonsa lapsen kanssa
• saa opintojen ajalta muuta etuutta kuin opintotukea
• kuuluu ruokakuntaan, jossa lapsi on mukana
• on keskeyttänyt opintonsa tai käyttänyt opintotukikuukauden loppuun
• opinnot eivät ole edistyneet riittävästi, ja siksi Kela on lakkauttanut opintotuen

Näihin sovelletaan yhä yleisen asumistuen sääntöjä, jotka huomioivat koko ruokakunnan tulot ja menot.

Mikä muuttuu asumistuen logiikassa?

Tärkein muutos on se, että asumistuki muuttuu taas henkilökohtaiseksi. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka paljon tukea opiskelija saa – ja keneltä.

Yleinen asumistuki on ollut ruokakuntakohtainen etuus. Se on määräytynyt kaikkien samassa ruokakunnassa asuvien henkilöiden tulojen ja menojen perusteella. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että puolison tai edes kämppiksen tulot ovat voineet leikkaa tukisumman merkittävästi tai viedä sen kokonaan.

Opintotuen asumislisä on sen sijaan henkilökohtainen etuus. Se perustuu vain opiskelijan omien menojen ja omien tulojen perusteella tehtävään laskelmaan. Tuen määrä ei riipu siitä, mitä kumppani tienaa tai millaiset tulot asuinkaverilla on.

Tämä muutos voi helpottaa yhteisasumista esimerkiksi puolison kanssa, koska toisen osapuolen tulot eivät enää vaikuta tuen määrään. Myös kämppisasuminen voi tulla monelle aiempaa houkuttelevammaksi – eikä tarvitse enää pelätä, että toisen kesätyöpalkka sulattaa koko tukisumman.

 

 

Miten opintotuen asumislisä vaikuttaa asuntosijoittajan toimintaan?

Kun monilla paikkakunnilla opiskelijoiden asumiseen liittyvä tuki pienenee sadoilla euroilla kuussa, se vaikuttaa konkreettisesti sekä opiskelijoiden arkeen (rahaa pitää saada esim töistä tai opintolainasta vuokran maksua varten, tai sitten pitää etsiä halvempi asunto tai asumismuoto) että vuokralaisten maksukykyyn, vuokramarkkinoihin ja jopa vuokra-asuntojen markkinointiin.

Opintotuen asumislisä on määrältään usein pienempi kuin aiemmin maksettu yleinen asumistuki, ja sitä saa vain silloin, kun opiskelija nimenomaisesti opiskelee, eli rajattuna ajanjaksona vuodessa. Tämä supistaa opiskelijan asumiseen käytettävissä olevaa rahamäärää etenkin suurissa kaupungeissa, joissa yksin asuminen on jo valmiiksi kallista. Tilanne voi tarkoittaa monelle opiskelijalle muuttoa pienempään tai siirtyä kimppa-asumiseen, vaikka yksinasuminen olisikin se toivottu tila (lähes jokainen yksin asuva opiskelija haluaa yksiön, ja tarve vuokrata yksiö nousee heti opiskelupaikan varmistuttua).

Asuntosijoittajalle tämä voi tarkoittaa heikompaa kassavirtaa opiskelijakaupungeissa, ja etenkin jos asunnon vuokra on aiemmin perustunut korkeampaan vuokraan jonka pääsääntöinen lähde on ollut opiskelijan yleinen asumistuki.

Yksiöiden kysyntä voi vähentyä, jos opiskelijoiden maksukyky ei riitä nykyisiin vuokratasoihin. Tämä voi johtaa tyhjiin kuukausiin, näkyä lisääntyneinä vuokralaisvaihdoksina tai tyhjinä kesäkuukausina vuokranalennuspaineina. Asuntosijoittajan saattaa pitää nähdä oma asuntonsa uudella tavalla ja markkinoida mahdollisuuksien mukaan erilailla, jos se mitenkään taipuu esimerkiksi yhteisasumiseen sopivaksi asunnoksi esimerkiksi pariskunnalle.

Vaikutukset eivät ole tasaisia: erityisesti pääkaupunkiseudulla ja opiskelijakaupungeissa muutos voi näkyä nopeasti sekä kysynnässä että hinnoittelussa.

Opiskelijan näkökulma: mitä tehdä, kun tuki ei riitä ja vaihtoehdot vähenevät

Opintotuen asumislisä on monille opiskelijoille huomattavasti pienempi kuin aiemmin saatu yleinen asumistuki. Lisäksi sitä maksetaan vain opiskelukuukausilta, eli käytännössä noin 9–10 kuukaudelta vuodessa: asumislisä ei siis ole koko vuoden tuki, vaan käytännössä yhdksän kuukauden tuki.

Vuokra kuitenkin pitää maksaa myös noilta kuukausilta, jos kotinsa haluaa pitää.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan kuukausittainen maksukyky heikkenee ja myös vuoden aikainen taloudellinen kokonaiskuorma kasvaa. Jos opiskelija ei saa esimerkiksi kesätöitä tai hänellä ei ole muita tuloja, voi tilanne muodostua taloudellisesti liian raskaaksi, mikä taasen vaikuttaa opiskelijan jaksamiseen ja todennäköisesti myös opintojen etenemiseen negatiivisesti.

Tämä vaikuttaa myös suoraan siihen, millaisiin asuntoihin opiskelijalla on varaa. Yksiöt voivat jäädä pois vaihtoehdoista, vaikka ne olisivatkin toiveasunto numero yksi. Halvemmasta kimppa-asumisesta voi tulla välttämättömyys, ei valinta.

Tästä syystä moni opiskelija voi siirtyä edullisempaan yhteisasumiseen tai jopa muuttaa vanhempien luo kesän ajaksi, palaten syksyllä takaisin opiskelupaikkakunnalle. Tämä tuo vuokranantajalle uudenlaisia haasteita: kesä voi jäädä tyhjäksi, jos vuokralainen ei halua maksaa kesävuokraa ilman tukea.

Kimppa- ja solu-asuminen tekee ehkä paluuta?

Yksi selkeä seuraus opiskelijoiden muuttuvasta tukimallista voi olla kimppa- ja soluasumisen uusi nousu. Kun tukea saa vähemmän ja lyhyemmältä ajalta, moni opiskelija saattaa harkita kahdesti, kannattaako yksiössä asua yksin – vai löytyisikö säästöä jakamalla kämppä kaverin kanssa.

Yhteisasuminen ei ole pelkästään halvempaa, vaan myös uuden asumislisän näkökulmasta järkevämpää: koska tuki myönnetään henkilökohtaisesti, ei kämppiksen tulot enää vaikuta lainkaan omaan tukeen. Tämä laskee kynnystä jakaa asunto esimerkiksi työllistyneen opiskelijakaverin tai kumppanin kanssa. Aiemmin pelkona on voinut olla, että puolison tulot tiputtavat yhteisen ruokakunnan tuet nolliin – nyt sitä ei tarvitse enää pelätä.

Asuntosijoittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaksiot, kolmiot ja jopa vanhat perheasunnot voivat saada uuden elämän opiskelijakommuuneina. Jos yksiöt alkavat jäädä tyhjilleen tai niiden vuokrapyynnöt eivät enää kohtaa maksukykyä, voi fiksu sijoittaja reagoida ajoissa ja suunnata tarjontansa uusiksi.

Markkinointi uusiksi: kaksioita kimppakämppinä, kolmioiden uusi paluu?

Jos tukimuutos kannustaa opiskelijoita takaisin yhteisasumisen suuntaan, voi tämä avata uuden markkinaraon niille sijoittajille, joilla on tarjota kaksioita tai isompia asuntoja kampusten läheisyydessä. Kysymys ei enää ole pelkästään siitä, onko asunto hyvä pariskunnallevaan voisiko sen jakaa kahden tai useamman opiskelijan kesken?

 

Esimerkiksi kaksio, jossa on selkeät huoneet ja erillinen keittiö tai olohuone, voi palvella mainiosti kahta vuokralaista. Tällöin vuokra voidaan jakaa kahtia, ja molemmat opiskelijat voivat hyödyntää täysimääräisen asumislisänsä ilman, että kämppiksen tulot vaikuttavat tukeen. Tämä parantaa maksukykyä ja voi nostaa koko asunnon houkuttelevuutta.

Tässä tilanteessa sijoittajan kannattaa päivittää omien ilmoitustensa markkinointiviestinsä ja kuvauksensa ja ehkä myös pohjakuvansa: mieti, voiko kaksiosi esitellä ”kimppa-asumiseen sopivana”? Onko pohjaratkaisu sellainen, että tilat saa helposti jaettua? Voiko mukaan lisätä pari kirjoituspöytää tai oven nykyiseen avoimeen keittiöön?

Vinkit asuntosijoittajalle: Näin myyt asuntosi kimppakämppänä

• Korosta kimppa-asumisen helppoutta: kaksi voi saada enemmän neliöitä pienemmällä kustannuksella per henkilö.
• Kuvaile huonejärjestystä: onko kummallekin oma makuuhuone? Mahdollisuus yksityisyyteen on iso plussa.
• Hinnoittele houkuttelevasti: arvioi, mikä on kahden opiskelijan yhteinen maksukyky ja aseta vuokra sen mukaan.
• Sijainti ratkaisee: mainitse kampukset, kulkuyhteydet ja lähikaupat. Opiskelijat arvostavat saavutettavuutta.
• Ole aktiivinen: vastaa viesteihin nopeasti ja tarjoa näyttömahdollisuuksia myös iltaisin tai viikonloppuisin.

Yksi esimerkki ilmoituksen teksteiksi:

• Tilava ja valoisa kolmio kahdelle opiskelijalle – valmiina kimppa-asumiseen!
• Täydellinen kimppakoti kahdelle! Tämä 60 m² kolmio tarjoaa kaksi erillistä makuuhuonetta, reilun kokoisen olohuoneen ja erillisen keittiön – loistava ratkaisu esimerkiksi opiskelijakaveruksille, jotka haluavat jakaa vuokran ja säilyttää yksityisyyden.
• Remontoitu vuonna 2017. Moderni erillinen keittiö, liitännät astian- ja pyykinpesukoneille, kylpyhuoneessa reilusti tilaa useammankin hengen hygieniatarvikkeille. Yhteinen pesutupa ja kuivaushuone helpottavat arkea.
• Oma parveke antaa lisää tilaa kesäiltoihin ja rauhallisiin aamuihin.
• Hyvä sijainti opiskelijoille! Kampukselle ja keskustaan noin 1 km, S-market 500 m päässä. Rauhallinen ja vehreä asuinalue tarjoaa hyvät puitteet opiskeluun ja asumiseen.
• Vuokra 750 €/kk – juuri sopiva kahdelle opiskelijalle! Kun jaatte vuokran puoliksi, kumpikin maksaa 375 €/kk. Edullinen vaihtoehto yksiöön verrattuna. Enemmän tilaa, vähemmän kustannuksia!

Kannattaako laskea vuokrapyyntiä?

Kun monien opiskelijoiden maksukykyä koetellaan, se voi väistämättä painaa vuokratasoja alas opiskelijoiden suosimilla asuinalueilla. Onko parempi laskea vuokrapyyntöä hieman vai ottaa riski tyhjästä kuukaudesta?

Erityisesti yksiöissä, joiden vuokrat perustuvat aiemmin korkeampaan yleiseen asumistukeen, voi tarve hinnan tarkistukselle olla akuutti. Esimerkiksi Jyväskylässä 550 €:n yksiö voi muuttua opiskelijalle liian kalliiksi, jos asumisen tukea saa jatkossa vain 248 € kun aiemmin se oli 370€.

Pienikin vuokranalennus voi pitää opiskelijan asunnossa ja estää kalliit tyhjät kuukaudet. Tyhjät kuukaudet ovat usein kalliimpia kuin parinkympin kuukausittainen myönnytys vuokrassa, sillä asunnon markkinointi, näyttäminen potentiaalisille vuokralaisille ja uuden vuokrasopimuksen tekeminen ja vakuuksien kanssa toimiminen vaativat aikaa, vaivaa ja rahaa. Näinollen, jos vuokralainen lähtee sinun vuokraamasti asunnosta ja et löydäkään siihennopeasti uutta tilalle, niin se tyhjä kuukausi voi käydä kalliiksi suhteessa vaikka 20-30 euron myönnytykseen kuukausivuokrassa.

Muutosten myötä realistinen vuokrapyyntö voi olla se tekijä, joka pitää opiskelijan asunnossa ja varmistaa tasaisen kassavirran. Tämä ei tarkoita, että sijoittajan pitää heti dumpata vuokratasoaan, mutta kannattaa seurata kysyntää ja tarjontaa omilla mikromarkkinoillaan selvästi herkemmällä korvalla kuin aiemmin. Hintajousto on keino pysyä pelissä mukana.

Miten asuntosijoittaja voi varautua opintotuen asumislisään konkreettisesti?

Tarkista vuokratasosi realistisuus

Jos asuntosi vuokra perustuu aiemmin yleiseen asumistukeen, on nyt hyvä hetki tarkastella että onko se vuokrataso opiskelijoiden maksukykyyn nähden kohdillaan. Erityisesti yksiöiden kohdalla voi olla tarve hienosäätää hintaa, jotta asunto ei jää tyhjäksi. Pienikin vuokranalennus voi estää kalliit tyhjät kuukaudet.

Mieti, kenelle asuntoasi markkinoit ja miten

Muutos tuo mukanaan uuden kohderyhmän: opiskelijaparit, kaverukset, kimppakämppää etsivät. Jos omistat kaksion tai kolmion, muokkaa ilmoitus ja viestisi sopimaan heille: muutos asumisen tuissa tulee varmasti  pakottamaan opiskelijat miettimään kimppa-asumista enemmän ja enemmän. Esittele huoneiden erillisyys, yhteisten tilojen toimivuus ja kerro ilmoituksessa, että mitä muutoksia voit tehdä tarvittaessa asuntoon jos se vuokrataan kimppakämpäksi.

Ole ajoissa liikkeellä

Opiskelijat etsivät asuntoja erityisesti heinä- ja elokuussa. Jos jäät syksyllä tyhjän asunnon kanssa odottelemaan, seuraava kysyntäpiikki voi olla pitkällä. Tee ilmoitus valmiiksi hyvissä ajoin, tarjoa etänäyttöjä ja vastaa viesteihin ripeästi.

Varaudu mahdollisiin tyhjiin kuukausiin

Kassavirta voi heiketä, jos asunnon vuokra on liian korkea suhteessa uuteen tukimalliin. Varaudu tilanteeseen pitämällä pientä kassapuskuria. Reagoi nopeasti, jos joku vuokralainen jättää irtisanomisilmoituksen ja pidä vaikka valmiina ilmoitustekstejä itselläsi jossain pankissa. Ennakointi kannattaa.

Muutos vaatii sopeutumista

Opiskelijat eivät katoa markkinalta, mutta heidän maksukykynsä muuttuu ja se vaikuttaa opiskelijan itsensä lisäksi myös asuntosijoittajaan. Nyt ei ole oikea hetki jäädä paikoilleen, vaan pysähtyä hetkeksi tarkistamaan vuokrat, kohderyhmät ja oma strategia. Mistään paniikista ei ole millään tasoa kyse, vaan siitä, että toimintaympäristö muuttuu.

Tärkeintä on ymmärtää että vuokramarkkina ei ole romahtamassa, mutta se elää. Mikromarkkinat ja paikkakuntakohtaiset erot korostuvat, ja sopeutuminen on avainsana. Se, joka pysyy hereillä ja reagoi fiksusti, voi löytää tästä muutoksesta jopa uusia mahdollisuuksia.