Asuntosijoittajan arki ei ole sitä, miten siitä mediassa kirjoitetaan
Valtakunnallisia sanoma- tai iltapäivälehtiä lukeva saa asuntosijoittamisesta todennäköisesti hirvittävän kuvan:
- Vuokralainen jätti jälkeensä täystuhot
- Nuori vuokralainen aiheutti vuokranantajan asuntoon kymmenien tuhansien eurojen vahingot
- Vuokralaisen hamstraus paljastui vasta tämän kuoltua – asunto täynnä mm. kiviä ja liikennekylttejä
- Vuokranantajaa odotti asunto täynnä töhrittyjä seiniä ja tukkeutuneita viemäreitä
- Kuvottava haju käännytti vuokranantajan ovella – tältä näyttää tuhottu vuokra-asunto
- Alivuokralaisen jäljiltä mitätön vaurio vuokra-asuntoon – oikeus määräsi vuokranantajan maksamaan yli 20 000 euroa
Viikosta toiseen otsikoissa paistattelevat kauhuvuokralaiset, jotka ovat joko tuhonneet asunnon, ulostaneet koiransa kanssa asunnon täyteen tai sitten keränneet asunnon lattiasta kattoon roskia ja pizzalaatikoita. Ruoantähteet homehtuvat ja ötökät ja tuholaiset alkavat lisääntyä asunnossa.
Myös internetin erilaisissa asuntosijoitusryhmissä puhutaan jatkuvalla syötöllä ongelmavuokralaisista ja heidän kanssaan pärjäämisestä. Mitä tehdä, kun vuokralainen on tehnyt sitä ja tätä tai jättänyt tekemättä tuon ja tämän ja voivoi kun nyt taas on tilanne päällä.
Ja jos mediassa ei puhuta kauhuvuokralaisista, otsikkoja revitään asuntosijoittamisen toisesta päästä: hurjia rahoja tehneet kiinteistömogulit, jotka takovat asunnoilla tahnaa enemmän kuukaudessa kuin keskivertosuomalainen vuodessa:
- Helsinkiläinen kotiäiti saa kuukaudessa 4000 euroja vuokratuloja – aloitti vasta kaksi vuotta sitten
- Tämä asuntosijoittaja tienaa 200 000 euroa tekemällä 30 tuntia töitä
- Pitkäaikaistyötön osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa 20 vuotiaana – omistaa nyt satojen asuntojen portfolion
- ja niiden edelleen
Nämä edellä listatut ”otsikot” ovat keksittyjä ja hihasta vedettyjä, mutta ymmärrät juonen. Ja jos olet iltapäivä- tai sanomalehtiä lukenut, olet varmasti törmännyt vastaaviin otsikoihin.
Sen sijaan se, mistä ei puhuta, on asuntosijoittajan peruskauraa ja normaalia arkea. Se on sitä, mitä asuntosijoittajille tapahtuu kaikista eniten ja mikä vie leijonanosan asuntosijoittajan ajasta: se, että kaikki menee ihan hyvin. Asunto on vuokrattuna, vuokralainen pitää asunnosta huolta ja maksaa vuokransa joka kuukausi, ja näin vuokralainen ja vuokranantaja ovat tyytyväisiä. Kaikkein parhaimmillaan ja samalla kaikkein yleisimmillään etenkin osta-ja-pidä asuntosijoittaminen on aika tylsää puuhaa.
Tämmöinen tasaisen varma, harmaa ja tylsä sijoitustoiminta ei kuitenkaan ole massoja tai mediaa kiinnostavaa, eikä siitä siksi kirjoiteta. Ja se vinouttaa monien kuvaa asuntosijoittamisesta. Se vinouttaa sekä asuntosijoitustoimintaa ymmärtävien maailmankuvaa, muihin instrumentteihin sijoittavien maailmankuvaa kuin myös heidän maailmankuvaansa, jotka eivät ole sijoittamisesta eivätkä varsinkaan asuntosijoittamisesta lainkaan kiinnostuneita.
Asuntosijoittamisen faktojen maailma ja medianlukutaito
Mutta koska tästä kehityskulusta ei revitä otsikoita, maailmankuvaamme polarisoituu: kun ääripäät korostuvat, keskellä oleva massa jää ilman huomiota eikä sitä muisteta, vaikka siitä harmaasta, kaukana ääripäistä olevasta perusharmaudesta se todellisuus koostuu. Ja sama koskee asuntosijoittamista: tuhotut asunnot ja erityisen rikkaat paistattelevat niin mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissa, mutta se asuntosijoittajan arkipäivä ei.
Valtaosa vuokralaisista on hyviä vuokralaisia, jotka pitävät asunnosta huolta, maksavat vuokransa ajallaan ja pitävät oman elämänsä hallinnassa. Keskimäärin asuntosijoittajat eli vuokranantajat eivät ole erityisen rikkaita, vaan keskituloisia. Keskimäärin asuntosijoittajan saama vuokratuotto Suomessa on noin 5-7%.
Asiat ovat asuntosijoittajalla ja vuokralaisella keskimäärin oikein hyvin.
Piditkö lukemastasi?
Tilaa uutiskirjeemme, ja pysyt askeleen edellä muita asuntosijoittaja. Voit halutessasi perua uutiskirjeen koska tahansa muutamalla painalluksella.
Ostimme ison asuntoportfolion yhteistyössä Sibvest Oy:n kanssa
Sijoitusasunnot.com Group Oy ja Sibvest Oy ostivat yhteistyössä Majakkalahden Kiinteistöt Oy:n 185 asunnon portfolion. Ostetut kohteet sijaitsevat Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemelle. Kaupat petaavat vauhdikasta starttia molempien yritysten alkuvuoteen.
Sijoitusasunnot henkilökohtaisesti vai yritykselle?
Useimmiten vastaus on, että asunnot kannattaa pitää omissa nimissään, mutta ei aina. Keräsimme kaikki oleellisimmat asiat, jotka vaikuttavat päätöksentekoon.
Turhanpäiväinen ajankäyttö syö tuottosi
Asuntosijoittamisessa mahdollisia tutkittavia asioita on aivan loputtomasti ilman, että siitä olisi juuri mitään hyötyä. Se on siis joillekin aikamoinen ansa, koska heillä on tuntemus, että ostokohteen asioita pitäisi käydä mahdollisimman paljon läpi, mutta moni ei sen vuoksi saa sijoitetuksi mihinkään. Usein ne ketkä kyselevät eniten, eivät lopulta sijoita mihinkään.
Vinkkejä sijoituslainan neuvotteluun pankissa
Sijoittajan suhde pankkiin tai pankkeihin on tärkeässä roolissa. Listasimme tärkeimmät seikat, joilla olet vahvoilla neuvottelupöydän ääressä.